Volgansieniteesima

Ajattelin näin vapun kunniaksi yrittää valmistaa terveellisempää simaa. Koska volgansienitee maistuu mielestäni jo valmiiksi simaiselta, tuunasin sitä hieman vapun fiilikseen sopivaksi :) 

Volgansieniteeviljelmä pörisee meillä nykyään jatkuvasti. Olen juonut sieniteetä nyt kolmen kuukauden ajan ja vaikken suoranaisesti voi sanoa huomanneeni sen erityisempiä terveydellisiä vaikutuksia tai muutoksia olossani, olen jatkanut sen valmistamista. Ja edelleen joka kerta, kun kerron volgansienestä kavereilleni tai näytän sienipurkkia vieraille, saan kuulla ihmettelevää naurua. Joillain tosin päinvastoin hymy hyytyy :) 

Mutta mutta, volgansieniteestä on superhelppo tehdä simaa! Ensin siis valmistetaan normaalisti volgateetä ja sitten vain maustetaan se. Välissä kannattaa toki pitää juomaa jääkaapissa, koska kylmänähän se on parasta. 

Laitoin lasin pohjalle ensin muutaman rusinan, kaadoin sitten juomaa lasiin ja ripottelin lopuksi pinnalle vielä sekä goji-marjoja että tuoreen inkiväärin paloja. Puristin lasiin loppusilaukseksi myös sitruunan ja limen mehua ja avot. Hyvää tuli :) 
 

Riemukasta vappua <3  

all i need

Välillä on kiva juoda janoonsa muutakin kuin vettä. Markkinoilla on tällä hetkellä melko runsas valikoima hyvinvointijuomia ja luomulimppareita, mutta niiden kohdalla saa olla aika tarkkana: kaikki juomat, joita markkinoidaan terveellisinä, eivät sitä automaattisesti ole. 

Räikein esimerkiksi on mielestäni Vitamin Water. Pari vuotta sitten Suomeen rynnistänyttä Glaceau Vitamin Wateria ei mielestäni hyvällä tahdollakaan voi harhaanjohtavasta nimestä huolimatta kutsua terveys- tai hyvinvointijuomaksi. Pullollisesta Coca Colan omistamaa Vitamin Wateria kun löytyy kaloreita yhteensä 125 ja sokereita 33 grammaa, pitäisi minusta enemmänkin puhua sokerivedestä. Juoman sisältämät vitamiinitkin ovat synteettisiä, joten kovin luonnollisesta, saati terveellisestä juomasta ei oikeasti ole kyse. 

Hyvin Vitamin Water on kuitenkin osattu brändätä, koska kuluttajien mieliin on saatu vaikutelma terveellisestä ja ennen kaikkea trendikkäästä juomasta, jota monet suuren maailman julkkiksetkin siemailevat. Ja hyvinhän kyseinen juoma taitaa valitettavasti maailmalla myydä...

 On markkinoilla silti onneksi myös monia oikeasti hyviä, terveellisiä ja laadukkaita hyvinvointijuomia. Yleensä ne löytää luomu- ja terveyskaupoista. Yksi oikeasti hyvä valinta on esimerkiksi 100 prosenttisesti luomulaatuinen all i need -juoma, joka saa plussaa eettisestä tuotantoprosessista. Karpalonmakuinen juoma on valmistettu vihreään teehen, eikä siihen ole lisätty sokeria. Me like :)

Tykkään myös muun muassa kookosvedestä, fermentoiduista Chi-juomista ja koivunmahla-juomasta :)         

Kallion vintage-kierros osa 3: Wanhan Kaarlen aarteet

Kaarlenkadulla, Fridan marinan vieressä sijaitsee tavaroiden second hand -aarreaitta: Wanha Kaarle. Kaarlesta et siis löydä vaatteita, mutta tänne kannattaa suunnata, jos etsit nostalgisia koriste-esineitä.

Joku (ainakin varmaan mieheni:) voisi kutsua Wanhaa Kaarlea tavarataivaaksi, sillä hyllyt notkuvat purkkia, purnukkaa ja lasia. Lasten lelujakin bongasin: keinuhevonen, nukenrattaat ja Brion kävelyvaunut jäivät päällimmäisenä mieleen. 

Katto on täynnä myynnissä olevia lamppuja ja posliiniakin löytyy. Olipa siellä myös afrikkalainen naamio ja balalaikka odottamassa oikeaa ostajaa. Suurimmaksi osin Kaarlessa taitaa kuitenkin olla keittiöväleitä ja astioita (myös muovisia). Sisään astuessa tulee tosin sellainen fiilis, että kun vähän kiertelee ja katselee, täältä voi löytää ihan mitä vain. 

Kovin ison käsilaukun kanssa ei ehkä kuitenkaan kannata lähteä liikkeelle, sillä Wanha Kaarle on melko pieni. Kun tavaraa on silti paljon ja hyllyvälit kapeat, jouduin katsomaan etten vahingossa tempaise ohi kulkiessani laukun kulmalla laseja tai muita tavaroita lattialle.

 
Vanhat padat ja kattilat olisivat aivan ihania koristeita keittiöön, mutta meillä ei ole niille siellä oikein paikkaa, joten tyydyin vain ihastelemaan ja kuvaamaan värikkäitä patoja. Yhden purnukan kyllä ostin. Siihen voi laittaa vaikka teepusseja :) 

Löysin myös olkkariimme hienon ja todella vanhan maapallon ja eteiseen vanhan matkalaukun. Tai matkasalkku se taitaa enemmänkin olla. Joka tapauksessa juuri sellainen, jota olen etsinytkin. Se oli myös niin pieni, että uskalsin ostaa sen ilman mittanauhaa.

Ostokseni :)

Wanhan Kaarlen myyjän eli omistajan kanssa kannattaa muuten keskustella hinnoista, sillä tinkimisvaraa löytyi kysyttäessä. Sainkin neuvoteltua omille ostoksilleni ihan hyvän pakettihinnan :)  
   

Hyvän mielen lenkki

Eilen hölkkäilin yksin rauhalliseen tahtiin puolisen tuntia. On se vaan jännä, miten kaverin kanssa tai ryhmässä jaksaa haastaa itseään ja kokeilla äärirajojaan ihan eri tavalla kuin yksin. Tai edes pitää yllä hieman reippaampaa tahtia. Toisaalta välillä pitääkin ottaa iisimmin ja keskittyä myös raittiista ilmasta ja maisemista nauttimiseen :) 

Otin pikkukameran mukaan siltä varalta, että viime lauantainen sorsapariskunta olisi mestoilla, mutta ei se ollut tällä kertaa :( Rouva uiskenteli yksinään sillan vieressä, enkä olisi edes huomannut sitä, ellei se olisi alkanut vaakkua. Minne lie herra karannut...

Näin myös muutaman kanadanhanhen. Tai siis minusta ne olivat kanadanhanhia, mutten nyt ihan varmaksi mene sanomaan, kun en mikään varsinainen lintujentunnistaja ole.

Jotenkin lenkin fiilikseen sopii minusta tämä Haloo Helsingin Huuda!-biisin pätkä:

"Huuda, huuda ilosta
Huuda, huuda vapaudesta
Huuda, huuda onnesta
Ja sä voit poistuu hymyillen"

 

Ihanaa viikonloppua <3

Kallion vintage-kierros osa 2: Ansa

Ansa on pieni, mutta sitäkin kiehtovampi vintage-liike Fleminginkatu kasissa. Sieltä löytää viikoittain päivittyvän valikoiman vaatteita, kenkiä (joita todella on paljon), laukkuja, asusteita ja koruja.

Ansaan mennessään vintage-friikki sukeltaa värikkäiden seinien muodostamaan kuplaan ja pääsee aikamatkalle eri vuosikymmeniin. Jotkut saattavat joutua jopa hihkumaan ilosta tai muuten vain pysähtyä muistelemaan menneitä myynnissä olevien tavaroiden innoittamana: hymyilytti, kun sisään astuessani paikalla oli energinen ja puhelias mummeli, joka ihasteli muun muassa sisustuselementtinä olevaa vanhanmallista Singeria "Ai, sulla on täällä Singerikin!" ja palasi hetkeksi omiin nuoruuden ompelumuistoihinsa. Sama toistui myös monen muun tavaran tai vaatteen kohdalla, sillä nekin toivat hänelle oman nuoruuden mieleen. Ihan parasta :) Erityisesti minusta oli kiva seurata sitä, miten fiiliksissä mummo oli.

Mietin siinä, että tässä me nyt ollaan. Kaksi ihan eri tyylistä ja ikäistä asiakasta, mutta molemmat niin innoissamme samasta valikoimasta. Vähän eri syistä tosin. Mummeli fiilisteli omaa nuoruuttaan, kun taas minä olin paikalla siksi, että satun jostain syystä rakastamaan 60/70-luvun boheemia tyyliä ja pidän myös kierrätysideologiasta. Minusta on kiva ajatella, että ostamillani vaatteilla ja asusteilla on tarina takanaan (vaikken yleensä kuulekaan sitä). Ja kai vintagessa ja second handissa on myös sellaista nostalgiaa ja historian siipien havinaa, joka minua kiehtoo. Olen varmaan syntynyt väärälle vuosikymmenelle :)

Iskin silmäni heti punaruskeisiin saappaisiin ja maksipituiseen kukkahameeseen, mutta valitettavasti hame oli vähän liian tiukka vyötäröstä. Samoin kengät olivat himpun verran liian pienet tai lähinnä liian ahtaat päkiän kohdalta, jotta olisin oikeasti voinut kävellä niillä :( Harmi, sillä olisin todellakin ostanut molemmat! Erityisesti ihastuin saappaisiin...  vaikka oli se kukkahamekin aika hitsin magee punaisten nilkkureideni kanssa :)

Nuo saappaat jouduin jättämään Ansaan :(

Veikkaan, että tämä kukkahame (johon siis ihastuin) on uusiotuotantoa vanhoista verhoista. 

No, ehkä vielä törmään joskus vastaaviin, mutta oikean kokoisiin. Toivottavasti! Ei kyllä pitäisi jäädä harmittelemaan, sillä onhan mulla noita kenkiä (ja hameita) jo muutama pari tuolla kaapissa ennestäänkin.... :)

Vintage-kaupoista saa usein myös sisustusideoita. Tuollainen marokkolainen rahi olisi esimerkiksi ihana omaankin kotiin <3 Kun vain jostain sellaisen löytäisi...
         

P niin kuin Patyka

Olin viime viikolla kuuntelemassa Noora Shinglerin luentoa luonnonkosmetiikasta. Vaikka paljon tuli esille sellaista, jonka jo tiesin, sain silti myös paljon uutta tietoa matkaani. Ja ymmärsin viimeistään nyt, miten valtavan laaja tontti onkaan.

Olen viime vuosina siirtynyt kuin huomaamatta enemmän ja enemmän luonnonkosmetiikan pariin. Tuntuu myös, että tänä  aikana (noin kolmessa vuodessa) luonnonkosmetiikan markkinat ovat kasvaneet huimasti. Purkitkaan eivät enää näytä niin kököiltä, tai ituhippien hömpötyksiltä, kuten moni varmaan aluksi ajatteli. Noorakin kertoi suhtautuneensa aluksi hyvin epäluuloisesti luonnonkosmetiikkaan, koska ei halunnut näyttää hamppuhipiltä. Nyt hän häpeää epäluulojaan, koska on huomannut, että luonnonkosmetiikka on ihan yhtä tehokasta kuin synteettinenkin. Eikä Noora todellakaan näytä hipiltä, kaikkea muuta :)

Kiinnostuin luonnonkosmetiikasta samasta syystä kuin hyvinvoinnista muutenkin: kun tietoni nykypäivän kemikaalikuormasta lisääntyi, sitä alkoi haluta elää puhtaammin ei vain ruoan vaan myös kosmetiikan suhteen. Ja vähentää omaa kemikaalisatsiaan aina kuin suinkin vain voi. Nykymaailma on vain niin pitkälle kehittynyt ja teollistunut, että on sula mahdottomuus elää täysin puhtaasti ja luonnonmukaisesti. Silti voin tehdä usein terveyteni kannalta parempia valintoja arjessa niin halutessani. Ainahan se on parempi, mitä vähemmän kemikaaleja itseensä tölää, olivat teot kuorman pienentämisen eteen sitten miten pieniä tahansa. Niillä on kuitenkin vaikutusta, edes sen pienen askeleen verran. Hanna Skyttä sanoi häntä haastatellessani viime syksynä, että ihan jo oman puhdistuselimistönsä kannalta on järkevää pitää sen läpi tuleva kuorma sellaisena, että keho pystyy sen handlaamaan. Jotkut panostavat enemmän esimerkiksi puhtaaseen ruokaan, toiset kosmetiikkaan.

Ja niinhän se on, että mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sen kiinnostavampaa asiaa löytää ja sen paremmin tiedostaa, miten vähän aiheesta vielä tietää. Nooran työ kemikaaleihin perehtyneenä tutkivana toimittajana ja luonnonmukaisuuden koekaniinina on kyllä ihailtavaa ja hänen blogistaan plus kirjastaan Marjoja ja maskaraa saa paljon mielenkiintoista tietoa aiheesta :) 

En esimerkiksi ollut muutama vuosi sitten koskaan edes pysähtynyt miettimään, mitä kaikkea kosteusvoiteessa on. Että mistä se on tehty ja mitä tapahtuu, kun voide imeytyy ihooni. Oikeastaan en varmaan edes tiedostanut tai ainakaan ajatellut sitä, että rasva todella imeytyy minuun ja menee ihoni kautta verenkiertoon. 

Mutta ei kemikaaleja silti mielestäni kannata alkaa hysteerisesti pelätä. Niitä kun on ympärillämme koko ajan, joka puolella - jopa ilmassa. Riittää, että tiedostaa asian ja tekee sitten sen mukaan sekä oman, ympäristönsä että tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta fiksuja päätöksiä aina kun pystyy. Ja niin paljon kuin näkee tarpeelliseksi.

Mutta niin, takaisin sinne kosmetiikkaan :) Koska luonnonkosmetiikkamarkkinat kasvavat jatkuvasti, uusia hyviä tuotteita putkahtelee usein saataville. Viime aikoina olen kuullut niin paljon hehkutusta Patykasta, että pakkohan sitä oli minunkin lopulta kokeilla. 

Ja kyllä, ei näitä yksinkertaisen tyylikkäitä puteleita ihan turhaan hypetetä! Kasvojen iho tuntuu jo nyt, reilun viikon Patykan puhdistusrituaalin käytön jälkeen ihanan pehmeältä ja näyttää ainakin omaan silmääni paremmalta kuin ennen. Jotenkin niin tasaiselta ja hehkuvalta.

Homma menee näin: ensin kasvoille levitetään samettiselta iholla tuntuvaa puhdistusöljyä, sitten kevyen pehmeää puhdistusvaahtoa ja lopuksi nassu pyyhitään lempeästi (ei siis hinkata ja hangata ihoparkaa kuin viimeistä päivää) kasvovedellä. Illalla kasvoille sipaistaan vielä huumaavan hyvältä tuoksuvaa huile absolue -seerumia, jota kutsun öljyeliksiiriksi. Aamuisin sama homma, mutta ilman seerumia. Tai kai sitä voisi päivälläkin käyttää, mutta jos meikkaan, en tykkää laittaa öljyseerumia meikin alle. Ei sillä, että Patykan öljyseerumi jättäisi ihon tahmeaksi tai öljyiseksi - se nimittäin imeytyy oikein kivasti, eikä jätä tahmaisen rasvaista pintaa. En vain jotenkin osaa laittaa sitä meikin alle, sillä ajatuksena se ei tunnu hyvältä: on kiva ajatella, että yöllä seerumi saa tehdä ihollani rauhassa taikojaan ilman päällä olevaa meikkiä. Silloin, kun ei tarvitse meikata, olen kyllä käyttänyt öljyeliksiiriä päivälläkin. Ja sitä voi levittää myös vartalolle ja hiuksille :) 

Niin paljon hyvää kuin luonnonkosmetiikassa onkin verrattuna synteettiseen, täytyy kuitenkin muistaa myös se, ettei sekään sovi kaikille. Se voi aiheuttaa allergisen reaktion: jos olet pähkinäallergikko, voipi olla, ettei sheapähkinästä tehty ihorasva sovi sinulle. Toisaalta se voi silti sopiakin, mutta vastaavissa tapauksissa kannattaa ensin testata voidetta pienelle ihoalueelle ennen koko kehon voitelua. 

Säilöntäaineet ja hajusteet aiheuttavat yleisimmin allergiaa synteettisessä kosmetiikassa. Luonnonkosmetiikankin kohdalla käytetyt hajusteet (eli eteeriset öljyt) ovat ne, jotka saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. En ole kuitenkaan vielä kertaakaan törmännyt itselleni allergiaa aiheuttavaan luonnonkosmetiikkaan, vaikka ihoni on herkkä ja olen testannut monia merkkejä.  

PS. Jos Patykan kokeileminen kiinnostaa, siihen pääsee käsiksi esimerkiksi Joliessa :)        

Kallion vintage-kierros osa 1: Frida marina

Kävin viimein katsastamassa Kaarlenkadulle viime syksynä avatun second hand -liike Frida marinan. Minun on jo pitkään pitänyt poiketa siellä, mutta aina se on vain jäänyt. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Kävin Fridassa ensin ystäväni kanssa lauantaina ja vielä toistamiseen eilen yksinäni. 

Liike on sisustettu kivasti ja siellä on todella tilaa! Kyseessä ei siis ole mikään pikkukauppa, vaan 137 neliön verran vintagea ja second handia <3 Ystäväni totesi yllättyneensä tarjonnasta positiivisesti. Tuollaisia kommentteja on aina kiva kuulla (vaikken tietenkään voi ottaa kunniaa liikkeen tarjonnasta tai muustakaan siihen liittyvästä), kun vie ei-niin-vintagesta-innostuneen ystävänsä poikkeamaan sellaisessa :)

Frida marinan valikoimassa on käytettyjen vaatteiden lisäksi asusteita, koruja, sisustustavaroita, luomukosmetiikkaa ja tekstiilejä. Sinne on mahdollista tuoda myyntiin myös omia kätköjään viikkovuokraa vastaan. Lisäksi Fridassa on kahvila. Kuinka houkutteleva ajatus poiketa samalla kertaa shppailemaan ja kahville! 

Jäin himoitsemaan noita vanhoja matkalaukkuja... ja liikkeen puolella oli ainakin yksi myynnissä. Se vain näytti niin suurelta, että mietin mahtuisiko se edes meidän eteisen hyllyn päälle. Sinne kerään niitä nimittäin koristeeksi. Noh, ensi kerralla mitta mukaan!

En kestä, miten söpö syöttötuoli :)

Valikoima muuttuu vähintään viikoittain, koska vuokramyyjien myötä myös tavarat vaihtuvat. Se on minusta vain hyvä juttu. Ilahduttavan paljon Fridassa oli itseäni miellyttäviä 60/70-luvun (tai niiden tyylisiä) vaatteita. Bongasinpa myös yhden hapsutakin ja hapsuinkkariliivin. Takki tosin oli makuuni hieman liian paksu ja liivin kohdalla onnistuin kerrankin hillitsemään itseni hokemalla mielessäni lausetta "mulla on jo kaksi hapsuliiviä" :)  

Olisin ostanut tuon vasemmanpuolimmaisen vyön, joka on juuri sellainen kuin olen etsinytkin, mutta se jäi muutaman sentin liian lyhyeksi lantiooni nähden. Vieressä oli toinen lähes samanlainen, mutta se oli vielä lyhyempi. Tikuilleko noita on tehty? Tai sitten ne olivat lastenkokoja...  

  
Mutta oi kyllä, tein myös pari sellaista löytöä, joita en vain voinut jättää Fridan henkareihin roikkumaan. Lauantaina matkaan lähti sininen poncho, vekkihame plus kesäinen hippihame. Eilen kiikutin kotiin 70-luvulta peräisin olevan vihreän hameen ja vanhanaikaisen yökkärin. Voi vitsi, että rakastankin hameita ja mekkoja <3 

Harvassa vaatekopissa on tällainen teksti.

Tässä on jollekin aivan ihana häämekko! Jotenkin nin yksinkertaisen kaunis.

Tässä eiliset ostokseni: 

 Kevätaurinkoa kaikille <3